{"id":77,"date":"2010-10-04T11:31:39","date_gmt":"2010-10-04T08:31:39","guid":{"rendered":"http:\/\/www.saarnatuoli.net\/?page_id=77"},"modified":"2010-10-14T14:37:44","modified_gmt":"2010-10-14T11:37:44","slug":"harhaoppista-karta","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.saarnatuoli.net\/?page_id=77","title":{"rendered":"Tiit.3:10"},"content":{"rendered":"

TIITUSKIRJE 3:10<\/strong><\/p>\n

HARHAOPPISTA KARTA<\/p>\n

\u00c2\u00a9 Mikko Miettinen<\/p>\n

TIIT.3:10<\/strong><\/p>\n

\u00ce\u00b1\u00e1\u00bc\u00b1\u00cf\u0081\u00ce\u00b5\u00cf\u201e\u00ce\u00b9\u00ce\u00ba\u00e1\u00bd\u00b8\u00ce\u00bd \u00e1\u00bc\u201e\u00ce\u00bd\u00ce\u00b8\u00cf\u0081\u00cf\u2030\u00cf\u20ac\u00ce\u00bf\u00ce\u00bd \u00ce\u00bc\u00ce\u00b5\u00cf\u201e\u00e1\u00bd\u00b0 \u00ce\u00bc\u00e1\u00bd\u00b7\u00ce\u00b1\u00ce\u00bd \u00ce\u00ba\u00ce\u00b1\u00e1\u00bd\u00b6 \u00ce\u00b4\u00ce\u00b5\u00cf\u2026\u00cf\u201e\u00e1\u00bd\u00b3\u00cf\u0081\u00ce\u00b1\u00ce\u00bd \u00ce\u00bd\u00ce\u00bf\u00cf\u2026\u00ce\u00b8\u00ce\u00b5\u00cf\u0192\u00e1\u00bd\u00b7\u00ce\u00b1\u00ce\u00bd \u00cf\u20ac\u00ce\u00b1\u00cf\u0081\u00ce\u00b1\u00ce\u00b9\u00cf\u201e\u00ce\u00bf\u00e1\u00bf\u00a6,<\/p>\n

Harhaoppista ihmist\u00c3\u00a4 karta, varoitettuasi h\u00c3\u00a4nt\u00c3\u00a4 kerran tai kahdesti,<\/p><\/blockquote>\n

Harhaoppista ihmist\u00c3\u00a4 (Hairetikon anthr\u00c5\u008dpon<\/em>).<\/strong> Hairetikon<\/em> (hairetikos<\/em>) ei ensisijaisesti tarkoita henkil\u00c3\u00b6\u00c3\u00a4 joka on opillisesti v\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4r\u00c3\u00a4ss\u00c3\u00a4, vaan henkil\u00c3\u00b6\u00c3\u00a4 joka on \u00e2\u20ac\u009dharhaopin\u00e2\u20ac\u009d (hairesis<\/em>) kannattaja (Heinrich Schlier, Theological Dictionary of the New Testament<\/em>, ed. Gerhard Kittel; Eerdmans, 2006; nid.1, s.184;). Hairetikos<\/em> on t\u00c3\u00a4ss\u00c3\u00a4 adjektiivi, sanasta hairesis<\/em>.<\/p>\n

Sanan hairesis<\/em> t\u00c3\u00a4sm\u00c3\u00a4llinen merkitys on \u00e2\u20ac\u009dvalinta\u00e2\u20ac\u009d, ja sanaa k\u00c3\u00a4ytet\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4n merkityksess\u00c3\u00a4 \u00e2\u20ac\u009ditse valittu puolue, lahko\u00e2\u20ac\u009d (Walter Lock, Pastoral Epistles,<\/em> ICC, T & T Clark, 1989; s.157;). Lock tosin laajentaa sanan merkitys-sis\u00c3\u00a4lt\u00c3\u00b6\u00c3\u00a4 k\u00c3\u00a4sitteell\u00c3\u00a4 \u00e2\u20ac\u009ditse valittu opetus, harhaoppi\u00e2\u20ac\u009d, mutta perustaa t\u00c3\u00a4m\u00c3\u00a4n j\u00c3\u00a4lkimm\u00c3\u00a4isen k\u00c3\u00a4sityksen kirkkois\u00c3\u00a4 Ignatiuksen kirjoituksiin (Ef.6:2; Trall.6:1) toiselta vuosisadalta jKr. (Lock; s.157; katso my\u00c3\u00b6s William D. Mounce, Pastoral Epistles,<\/em> WBC, Thomas Nelson, 2000; s.454;). Viel\u00c3\u00a4 my\u00c3\u00b6hemmin toinen kirkkois\u00c3\u00a4, nimelt\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4n Origen (Contra Celsum, 3, 12; n.185 \u00e2\u20ac\u201c 254 jKr.), k\u00c3\u00a4ytt\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4 sanaa viitatessaan kristikunnan sis\u00c3\u00a4ll\u00c3\u00a4 esiintyneisiin eri koulukuntiin (Gerhard Nordholt, New International Dictionary of New Testament Theology<\/em>, ed. Colin Brown; Zondervan, 1986; Nid.1, s.535;). Klassisessa Kreikassa sanaa k\u00c3\u00a4ytettiin kaupungin valtaamisesta, valinnasta, taipumuksesta, maaliin t\u00c3\u00a4ht\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4v\u00c3\u00a4st\u00c3\u00a4 pyrkimyksest\u00c3\u00a4, yrityksest\u00c3\u00a4 ja p\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4t\u00c3\u00b6ksest\u00c3\u00a4. Hellenistisen\u00c3\u00a4 aikana t\u00c3\u00a4st\u00c3\u00a4 kehittyi merkitys \u00e2\u20ac\u009dkoulu\u00e2\u20ac\u009d, \u00e2\u20ac\u009dkoulukunta\u00e2\u20ac\u009d, ja v\u00c3\u00a4h\u00c3\u00a4isemp\u00c3\u00a4n\u00c3\u00a4 my\u00c3\u00b6s \u00e2\u20ac\u009doppi\u00e2\u20ac\u009d (Schlier, s.180;).<\/p>\n

Sanaa hairesis<\/em> k\u00c3\u00a4ytet\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4n Raamatussa Saddukeusten ja Fariseusten lahkoista (Apt.5:17; 15:5; 26:5) ja Juutalaiset k\u00c3\u00a4yttiv\u00c3\u00a4t t\u00c3\u00a4t\u00c3\u00a4 termi\u00c3\u00a4 uskovista, kutsuen heit\u00c3\u00a4 Nasaretilaisten lahkoksi (Apt.24:5, 14; 28:22). Vaikka lahkoilla yleens\u00c3\u00a4 on paljonkin tekemist\u00c3\u00a4 v\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4rien opetusten kanssa, ei se kuitenkaan ole sanan hairesis<\/em> varsinainen merkitys. Lock k\u00c3\u00a4sitt\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4 hairesiksen<\/em> lahkoksi my\u00c3\u00b6s 2Piet.2:1 kohdassa, joka on helpoin kohta k\u00c3\u00a4sitt\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4 merkityksess\u00c3\u00a4 \u00e2\u20ac\u009dharhaoppinen\u00e2\u20ac\u009d, koska siin\u00c3\u00a4 puhutaan v\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4rist\u00c3\u00a4 opettajista ja Herran kielt\u00c3\u00a4misest\u00c3\u00a4. Mutta 2Piet.2:1 asiayhteys ei puhu vain n\u00c3\u00a4ist\u00c3\u00a4, vaan puhuu my\u00c3\u00b6s irstauksista ja hy\u00c3\u00b6dyn kiskomisesta. Pietari liitt\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4 t\u00c3\u00a4h\u00c3\u00a4n my\u00c3\u00b6s varoituksen enkeleist\u00c3\u00a4 jotka tekiv\u00c3\u00a4t<\/em> synti\u00c3\u00a4, sek\u00c3\u00a4 ihmisist\u00c3\u00a4 jotka eliv\u00c3\u00a4t<\/em> jumalattomasti. T\u00c3\u00a4ss\u00c3\u00a4 kohtaa t\u00c3\u00a4ytyy viel\u00c3\u00a4 mainita ett\u00c3\u00a4 2Piet.2:1 jakeessa pareisag\u00c5\u008d<\/em> (tuoda sis\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4n), voitaisiin k\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4nt\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4 termill\u00c3\u00a4 \u00e2\u20ac\u009daiheuttaa\u00e2\u20ac\u009d (Johannes P. Louw and Eugene Albert Nida, Greek-English Lexicon of the New Testament : Based on Semantic Domains<\/em>, 2nd edition. (New York: United Bible societies, 1996). s.187;).<\/p>\n

Hairesis<\/em> ei siis ole vain opillinen asia, vaan sis\u00c3\u00a4lt\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4 tekemist\u00c3\u00a4, ja voitaisiin kaiketi sanoa ett\u00c3\u00a4 oppi on hairesis<\/em> k\u00c3\u00a4sitteen toissijainen merkityssis\u00c3\u00a4lt\u00c3\u00b6. Siksi my\u00c3\u00b6s Gal.5:19-20 listaa lahkot lihan teoiksi<\/em>, ja Josefus kirjoittaa ett\u00c3\u00a4 \u00e2\u20ac\u009dtuohon aikaan oli kolme lahkoa (hairesis<\/em>) Juutalaisten keskuudessa, joilla oli erilaiset n\u00c3\u00a4kemykset koskien ihmisen aktiviteetteja; yht\u00c3\u00a4 kutsuttiin Fariseusten lahkoksi, toista Saddukeusten lahkoksi, ja viel\u00c3\u00a4 toista Essealaisten lahkoksi\u00e2\u20ac\u009d (Josephus, Antiquities of the Jews<\/em>, 13.171;). Josefus oli itse Fariseus ja tuskin tarkoitti Fariseusten olevan \u00e2\u20ac\u009dharhaoppisia\u00e2\u20ac\u009d.<\/p>\n

Kirkkois\u00c3\u00a4t (jotka kaikki olivat enemm\u00c3\u00a4n tai v\u00c3\u00a4hemm\u00c3\u00a4n \u00e2\u20ac\u009dharhaoppisia\u00e2\u20ac\u009d) vakiinnuttivat hairesiksen<\/em> k\u00c3\u00a4yt\u00c3\u00b6n merkityksess\u00c3\u00a4 \u00e2\u20ac\u009dharhaoppinen\u00e2\u20ac\u009d Uuden Testamentin kirjoittamisen j\u00c3\u00a4lkeen, aikana jolloin suuret opilliset kysymykset jakoivat seurakuntaa. T\u00c3\u00a4h\u00c3\u00a4n my\u00c3\u00b6hemp\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4n merkitykseen pohjautuen, monet Raamatun k\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4nn\u00c3\u00b6kset (KJV, Douay Rheims, RV, etc.) ovat valitettavasti k\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4nt\u00c3\u00a4neet sanan merkityksess\u00c3\u00a4 \u00e2\u20ac\u009dharhaoppinen\u00e2\u20ac\u009d.<\/p>\n

Sanan hairetikos <\/em>uusitestamentillinen merkitys onkin \u00e2\u20ac\u009dpuoluemielinen\u00e2\u20ac\u009d, \u00e2\u20ac\u009djakautumista aiheuttava\u00e2\u20ac\u009d (Mounce, Pastoral Epistles,<\/em> s.454;), tai \u00e2\u20ac\u009djoku joka aiheuttaa, tai edist\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4 ryhmittymi\u00c3\u00a4\u00e2\u20ac\u009d (William D. Mounce, The Analytical Lexicon to the Greek New Testament<\/em>, Zondervan, 1993; s.56;), eli \u00e2\u20ac\u009dlahkolainen\u00e2\u20ac\u009d. N. J. D. White esitt\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4 jakeiden 1Kor.11:19 ja 1Joh.2:19 viittaavan siihen, ett\u00c3\u00a4 sanaan hairesis<\/em> liittyy erillisen yhteis\u00c3\u00b6n muodostaminen (Newport J. D. White, Titus,<\/em> Expositor\u00e2\u20ac\u2122s Greek Testament<\/em>, Hendrickson, 2002; nid.4, s.201;). Vuoden 1938 kirkkoraamatussa hairesis<\/em> onkin k\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4nnetty sanalla lahko seitsem\u00c3\u00a4n kertaa (Apt.5:17; 15:5; 24:5, 14 26:5; 28:22; Gal.5:20). Muualla on k\u00c3\u00a4ytetty sanoja puolue (1Kor.11:19) ja harhaoppi (Tiit.3:10; 2Piet.2:1), mutta n\u00c3\u00a4iss\u00c3\u00a4kin kohdissa olisi ilmeisesti parempi k\u00c3\u00a4ytt\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4 sanaa lahko.<\/p>\n

Jos otamme sanat hairesis<\/em> ja hairetikos<\/em> merkityksess\u00c3\u00a4 \u00e2\u20ac\u009dharhaoppi\u00e2\u20ac\u009d ja \u00e2\u20ac\u009dharhaoppinen\u00e2\u20ac\u009d, joudumme vastaamaan kysymykseen, mik\u00c3\u00a4 on harhaoppia? Ja huomaamme ettei t\u00c3\u00a4h\u00c3\u00a4n kysymykseen l\u00c3\u00b6ydy suoraa vastausta Raamatusta, jollei t\u00c3\u00a4llaiseksi oteta sellaisia kohtia kuin 2Joh.1:9-10 tai 2Piet.2:1. Mutta 2Joh.1:9-10 mukaan henkil\u00c3\u00b6ll\u00c3\u00a4 jolla ei Kristuksen oppia ole, sill\u00c3\u00a4 ei ole Jumalaakaan. Jakeissa ei ole kysymys uskovien keskin\u00c3\u00a4isist\u00c3\u00a4 opillisista kiistoista. Eli ei ole ket\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4n jota karttaa Tiit.3:10 perusteella. Samoin 2Piet.2:1 kohdassa on kysymys paljon muustakin kuin vain Herran kielt\u00c3\u00a4misest\u00c3\u00a4, kuten olemme jo edell\u00c3\u00a4 n\u00c3\u00a4hneet.<\/p>\n

Valitettavan usein harhaoppia onkin l\u00c3\u00a4hinn\u00c3\u00a4 sellainen opillinen k\u00c3\u00a4sitys, joka on ristiriidassa henkil\u00c3\u00b6n oman opillisen n\u00c3\u00a4kemyksen kanssa (Tuom.17:6; Jes.5:21), tai joka on ristiriidassa henkil\u00c3\u00b6n seurakunnan tai her\u00c3\u00a4tysliikkeen opink\u00c3\u00a4sityksen kanssa (San.29:25). Kuka m\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4ritt\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4 ne \u00e2\u20ac\u009dharhaopit\u00e2\u20ac\u009d joiden perusteella voidaan karttaa toista uskovaa? Valitettavasti rajanveto asiassa tapahtuu paljolti juuri oman n\u00c3\u00a4kemyksen ja mieltymyksen perusteella, ja me voimme olla v\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4r\u00c3\u00a4ss\u00c3\u00a4 monessakin asiassa. Eik\u00c3\u00a4 ole soveliasta ett\u00c3\u00a4 ihmisen harhaoppisuus tai oikeaoppisuus lep\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4 toisen ihmisen vajavaisen ymm\u00c3\u00a4rryksen varassa.<\/p>\n

Joku saattaa hurskaasti sanoa ett\u00c3\u00a4 h\u00c3\u00a4n uskoo vain Raamattuun, sen mit\u00c3\u00a4 sinne on kirjoitettu, sill\u00c3\u00a4 Raamattuhan on absoluuttinen totuus. Mutta niin sanovat toisetkin. Ja monet noista toisista saattavat olla, edellisen kanssa, vallan eri mielt\u00c3\u00a4 kovin monesta opillisesta kysymyksest\u00c3\u00a4, vaikka lukevatkin samaa Raamattua.<\/p>\n

Ongelmana jakeessamme ei olekaan henkil\u00c3\u00b6n eri\u00c3\u00a4v\u00c3\u00a4 n\u00c3\u00a4kemys jostakin opillisesta kysymyksest\u00c3\u00a4, vaan se ett\u00c3\u00a4 henkil\u00c3\u00b6n toiminta alkaa erottaa uskovia toisistaan. My\u00c3\u00b6sk\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4n Room.16:17 mukaan opillinen erimielisyys ei ole ratkaiseva asia, vaan uskovien hajottaminen. Ei se ole harhaoppinen (Tiit.3:10 merkityksess\u00c3\u00a4) joka on opillisesti v\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4r\u00c3\u00a4ss\u00c3\u00a4, h\u00c3\u00a4nh\u00c3\u00a4n on vain v\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4r\u00c3\u00a4ss\u00c3\u00a4. Mutta se joka alkaa erist\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4 uskovia toisistaan, on Tiit.3:10 mukainen \u00e2\u20ac\u009dharhaoppinen\u00e2\u20ac\u009d. Apt.15:6-7 kertoo kuinka apostolit ja vanhimmat kokoontuivat tutkimaan kiistakysymyst\u00c3\u00a4, ja he v\u00c3\u00a4itteliv\u00c3\u00a4t (tai keskustelivat ja j\u00c3\u00a4rkeiliv\u00c3\u00a4t) paljon. Ei opillinen erimielisyys ole vaarallista. Mutta jos jollakin henkil\u00c3\u00b6ll\u00c3\u00a4 on esimerkiksi sellaisia k\u00c3\u00a4yt\u00c3\u00b6songelmia, ettei kykene keskusteleman, niin antakoon muiden keskustella ja v\u00c3\u00a4itell\u00c3\u00a4. Eiv\u00c3\u00a4tk\u00c3\u00a4 Raamatun opit karkaa meilt\u00c3\u00a4 mihink\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4n, vaan ne voidaan ottaa uudelleen esille aina kun tarvitaan.<\/p>\n

Varoitettuasi h\u00c3\u00a4nt\u00c3\u00a4 (Nouthesian<\/em>).<\/strong> Nouthesian<\/em> tulee kreikankielen sanoista nous<\/em> (mieli, ymm\u00c3\u00a4rrys) ja tith\u00c4\u201cmi<\/em> (asettaa). Sanan varsinainen merkitys onkin siis \u00e2\u20ac\u009dasettaa mieleen\u00e2\u20ac\u009d, eli \u00e2\u20ac\u009dkiinnitt\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4 huomio\u00e2\u20ac\u009d, tai \u00e2\u20ac\u009dpanna mieleen\u00e2\u20ac\u009d, ja sit\u00c3\u00a4 k\u00c3\u00a4ytet\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4n merkityksess\u00c3\u00a4: \u00e2\u20ac\u009dnuhdella\u00e2\u20ac\u009d, \u00e2\u20ac\u009dkehottaa\u00e2\u20ac\u009d, \u00e2\u20ac\u009dvaroittaa\u00e2\u20ac\u009d, \u00e2\u20ac\u009dopastaa\u00e2\u20ac\u009d ja \u00e2\u20ac\u009dneuvoa\u00e2\u20ac\u009d (New Strong\u00e2\u20ac\u2122s Concise Dictionary of the Words in the Greek Testament<\/em>, Thomas Nelson, 1995; s.61; Mounce, The Analytical Lexicon <\/em>s.330; Ethelbert W. Bullinger, A Critical Lexicon and Concordance to the English and Greek New Testament<\/em>, Kregel, 1999; s.27;). Nouthesia<\/em> on substantiivi, ja sanan verbimuoto (nouthete\u00c5\u008d<\/em>) on k\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4nnetty sanalla \u00e2\u20ac\u009dneuvoa\u00e2\u20ac\u009d esim. Apt.20:31; Kol.1:28, 3:16.<\/p>\n

K\u00c3\u00a4yt\u00c3\u00a4nn\u00c3\u00b6ss\u00c3\u00a4 t\u00c3\u00a4m\u00c3\u00a4 tietysti tarkoittaa sit\u00c3\u00a4 ett\u00c3\u00a4 seurakunnalla, ja etenkin sen vanhimmistolla (paimenilla), on velvollisuus, t\u00c3\u00a4llaisen hairesis<\/em> tilanteen tapahtuessa, huolehtia siit\u00c3\u00a4 ett\u00c3\u00a4 asianomaisella henkil\u00c3\u00b6ll\u00c3\u00a4 on ymm\u00c3\u00a4rrys asioista joita h\u00c3\u00a4n tekee. H\u00c3\u00a4nen mieleens\u00c3\u00a4 tulee asettaa oikea oppi. Kysymys ei siis ole ainoastaan nuhtelemisesta, vaikka painotus mahdollisesti sill\u00c3\u00a4 alueella onkin (George W. Knight, The Pastoral Epistles : A Commentary on the Greek Text,<\/em> Grand Rapids, Mich.; Carlisle, England: W.B. Eerdmans; Paternoster Press, 1992. s.354;). Jos henkil\u00c3\u00b6 nimitt\u00c3\u00a4in toimii hyv\u00c3\u00a4ll\u00c3\u00a4 omallatunnolla, h\u00c3\u00a4n oikean ymm\u00c3\u00a4rryksen saatuaan, ilomielin muuttaa toimintatapaansa.<\/p>\n

Onhan ihmisi\u00c3\u00a4 jotka eiv\u00c3\u00a4t tied\u00c3\u00a4 tekev\u00c3\u00a4ns\u00c3\u00a4 v\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4rin, vaikka sitten on my\u00c3\u00b6s niit\u00c3\u00a4 toisiakin, jotka eiv\u00c3\u00a4t v\u00c3\u00a4lit\u00c3\u00a4 siit\u00c3\u00a4 ett\u00c3\u00a4 tekev\u00c3\u00a4t v\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4rin. Jakeessamme ilmoitettu k\u00c3\u00a4yt\u00c3\u00a4nt\u00c3\u00b6 toimii molempien kanssa. Apostoli Paavali sanoi vaeltaneensa kaikessa hyv\u00c3\u00a4ll\u00c3\u00a4 omallatunnolla (Apt.23:1), vaikka oli ennen Damaskon tien tapahtumaa vainonnut uskovia. H\u00c3\u00a4n oli siis raastanut seurakuntaa hyv\u00c3\u00a4ll\u00c3\u00a4 omallatunnolla, ja \u00c3\u00a4\u00c3\u00a4nesti hyv\u00c3\u00a4ll\u00c3\u00a4 omallatunnolla uskovien tappamisen puolesta (Apt.26:10). Omatunto ei automaattisesti toimi oikein, vaan se t\u00c3\u00a4ytyy ohjelmoida Jumalan Sanalla, jotta se toimisi oikein. Uskovat saattavat tehd\u00c3\u00a4 hyv\u00c3\u00a4ll\u00c3\u00a4 omallatunnolla asioita jotka ovat v\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4rin ja siksi Raamattu velvoittaa neuvomaan lahkolaista, jotta t\u00c3\u00a4m\u00c3\u00a4 ymm\u00c3\u00a4rt\u00c3\u00a4isi mit\u00c3\u00a4 on tekem\u00c3\u00a4ss\u00c3\u00a4.<\/p>\n

Kerran tai kahdesti (Meta mian kai deuteran<\/em>).<\/strong> J\u00c3\u00a4lkeen ensimm\u00c3\u00a4isen ja toisen, olisi kirjaimellinen k\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4nn\u00c3\u00b6s. Toinen kerta ei ole vaihtoehto, vaan edellytys karttamiselle. Raamattu ei anna lupaa ryhty\u00c3\u00a4 karttamaan henkil\u00c3\u00b6\u00c3\u00a4 ennen kuin asiat on hoidettu oikealla tavalla. Ensimm\u00c3\u00a4isen ja toisen kerran v\u00c3\u00a4liin j\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4 aikaa, jolloin asianomainen henkil\u00c3\u00b6 voi mietti\u00c3\u00a4 asioitaan ja kenties p\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4st\u00c3\u00a4 oikeaan johtop\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4t\u00c3\u00b6kseen niiden suhteen.<\/p>\n

Karta (Paraitou<\/em>).<\/strong> Verbimuoto sanasta paraiteomai<\/em>. Louw ja Nida (Johannes P. Louw and Eugene A. Nida, Greek-English Lexicon of the New Testament : Based on Semantic Domains<\/em>, 2nd edition. New York: United Bible societies, 1996. s.184;) antavat seuraavat m\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4ritelm\u00c3\u00a4t sanalle paraiteomai<\/em>:<\/p>\n

1. pyyt\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4<\/p>\n

2. ei kiinnitt\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4 huomiota<\/p>\n

3. torjua<\/p>\n

4. ei olla tekemisiss\u00c3\u00a4<\/p>\n

5. kielt\u00c3\u00a4yty\u00c3\u00a4 tottelemasta<\/p>\n

N\u00c3\u00a4ist\u00c3\u00a4 he itse esitt\u00c3\u00a4v\u00c3\u00a4t m\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4ritelm\u00c3\u00a4n nro. 4 sopivan k\u00c3\u00a4siss\u00c3\u00a4mme olevaan jakeeseen. T\u00c3\u00a4m\u00c3\u00a4 lieneekin oikein, sill\u00c3\u00a4 karttaminen kohdistuu nimenomaan henkil\u00c3\u00b6\u00c3\u00b6n (jakautumista aiheuttavaa ihmist\u00c3\u00a4 <\/em>karta).<\/p>\n

Lahkolainen tekee v\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4ryytt\u00c3\u00a4 jollekin toiselle henkil\u00c3\u00b6lle \/ henkil\u00c3\u00b6ille toiminnallaan. H\u00c3\u00a4nell\u00c3\u00a4h\u00c3\u00a4n ei ole todellista syyt\u00c3\u00a4 erottaa uskovia, vaan h\u00c3\u00a4n joutuu toimimaan tekaistujen syiden perusteella. T\u00c3\u00a4st\u00c3\u00a4 syyst\u00c3\u00a4 kaikkien uskovien tulisi noudattaa t\u00c3\u00a4t\u00c3\u00a4 kehotusta, ja kollektiivisesti karttaa lahkolaista, eik\u00c3\u00a4 tukea h\u00c3\u00a4nt\u00c3\u00a4 ja osallistua h\u00c3\u00a4nen syntiins\u00c3\u00a4. Lahkolaiset nimitt\u00c3\u00a4in saattavat olla lahkomielisi\u00c3\u00a4 valikoivasti, sen mukaan kuin heille ja heid\u00c3\u00a4n johtajilleen sopii. He usein s\u00c3\u00a4ilytt\u00c3\u00a4v\u00c3\u00a4t heille itselleen mieluisat, ja hy\u00c3\u00b6dylliset ihmissuhteet, mutta katkaisevat muut. T\u00c3\u00a4m\u00c3\u00a4n lis\u00c3\u00a4ksi he my\u00c3\u00b6s usein pyrkiv\u00c3\u00a4t est\u00c3\u00a4m\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4n vaikutuspiiriss\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4n olevien ihmisten kanssak\u00c3\u00a4ymist\u00c3\u00a4 lahkolleen vahingollisten (ja siten seurakunnalle hy\u00c3\u00b6dyllisten) henkil\u00c3\u00b6iden kanssa.<\/p>\n

Joissakin tilanteissa toisia uskovia on siis pakko v\u00c3\u00a4ltt\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4, mutta tulee olla eritt\u00c3\u00a4in tarkka siit\u00c3\u00a4, ett\u00c3\u00a4 peruste on oikea. Esimerkiksi 1Kor.5:9-11 mainitsee joitakin oikeita perusteita. N\u00c3\u00a4m\u00c3\u00a4 ovat kuitenkin hyvin selke\u00c3\u00a4sti jakeissa esitetty, ja meid\u00c3\u00a4n t\u00c3\u00a4ytyy pit\u00c3\u00a4yty\u00c3\u00a4 niiss\u00c3\u00a4 m\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4ritelmiss\u00c3\u00a4 jotka Raamattu meille antaa. Lahkolaisia syntyy helposti juuri siten ett\u00c3\u00a4 ryhdyt\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4n karttamaan toisia uskovia v\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4rin perustein.<\/p>\n

Karttaminen on lis\u00c3\u00a4ksi eri asia kuin seurakunnasta erottaminen. Jos henkil\u00c3\u00b6 on Hengest\u00c3\u00a4 syntynyt, ei nimen yli pyyhkiminen poista h\u00c3\u00a4nt\u00c3\u00a4 Kristuksen ruumiista. Eik\u00c3\u00a4 yhteyden palauttamiselle ole t\u00c3\u00a4ss\u00c3\u00a4 asetettu mit\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4n aikarajoja. Lahkolaisen on vain lakattava jakamasta uskovia, jolloin karttaminen my\u00c3\u00b6s p\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4ttyy automaattisesti.<\/p>\n

Henry C. Sheldon kirjoittaa kirkkohistoriassaan kuinka ensimm\u00c3\u00a4isill\u00c3\u00a4 vuosisadoilla k\u00c3\u00a4ytettiin rangaistuksena kirkonkirousta, pannaa, jolloin asianomaisen t\u00c3\u00a4ytyi osoittaa erityisi\u00c3\u00a4 merkkej\u00c3\u00a4 parannuksesta, ennen palauttamista toisten uskovien yhteyteen (Henry C. Sheldon, History of the Christian Church<\/em>, The Early Church<\/em>, Zondervan, 1999; nid.1 s.263;). T\u00c3\u00a4m\u00c3\u00a4 metodi sitten kehittyi edelleen, vakiintuen jonkinlaiseksi kurinpitoj\u00c3\u00a4rjestelm\u00c3\u00a4ksi josta voitiin tunnistaa nelj\u00c3\u00a4 per\u00c3\u00a4tt\u00c3\u00a4ist\u00c3\u00a4 eri vaihetta.<\/p>\n

Sheldon listaa n\u00c3\u00a4m\u00c3\u00a4 nelj\u00c3\u00a4 vaihetta, joita my\u00c3\u00b6hemmin k\u00c3\u00a4ytettiin katuvan uskovan palauttamisessa:<\/p>\n

1. \u00e2\u20ac\u009dItkij\u00c3\u00a4t\u00e2\u20ac\u009d, jotka valittivat, tai surivat syntej\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4n kirkon ovella.<\/p>\n

2. \u00e2\u20ac\u009dKuulijat\u00e2\u20ac\u009d, joiden sallittiin kuunnella saarnaa ja Raamattutunteja, mutta joiden tuli j\u00c3\u00a4tt\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4 \u00e2\u20ac\u009dpyh\u00c3\u00a4kk\u00c3\u00b6\u00e2\u20ac\u009d ennen \u00e2\u20ac\u009dsakramenttipalvelusta\u00e2\u20ac\u009d.<\/p>\n

3. \u00e2\u20ac\u009dPolvistujat\u00e2\u20ac\u009d, jotka saattoivat ottaa osaa julkisiin rukoustilaisuuksiin vain polviasennossa.<\/p>\n

4. \u00e2\u20ac\u009dSeisojat\u00e2\u20ac\u009d, joilla oli lupa j\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4d\u00c3\u00a4 koko Jumalanpalveluksen ajaksi, seisovassa asennossa, mutta joilla ei viel\u00c3\u00a4 ollut oikeutta osallistua ehtoolliseen.<\/p>\n

Toiset tosin viivyttiv\u00c3\u00a4t t\u00c3\u00a4ydellist\u00c3\u00a4 palauttamista kauemmin kuin toiset ja muutenkin oltiin suuresti erimielisi\u00c3\u00a4 kurin ankaruudesta. K\u00c3\u00a4yt\u00c3\u00a4nt\u00c3\u00b6 ei ollut universaali, eik\u00c3\u00a4 aivan yhdenmukainen kaikkialla, mutta antaa meille viitteen siit\u00c3\u00a4 mink\u00c3\u00a4laisista taustoista meid\u00c3\u00a4n seurakuntakulttuurimme on per\u00c3\u00a4isin. Uskonpuhdistushan ei viel\u00c3\u00a4 vapauttanut meit\u00c3\u00a4 aivan kaikesta hapatuksesta, ja siksi meill\u00c3\u00a4 saattaa toiminnassamme olla j\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4nteit\u00c3\u00a4 t\u00c3\u00a4llaisista ep\u00c3\u00a4raamatullisista k\u00c3\u00a4yt\u00c3\u00a4nn\u00c3\u00b6ist\u00c3\u00a4.<\/p>\n

Seurakunnan keskell\u00c3\u00a4 on sen alusta saakka aina ollut puolueita, sek\u00c3\u00a4 my\u00c3\u00b6s taistelua oikeasta opista ja k\u00c3\u00a4yt\u00c3\u00a4nn\u00c3\u00b6st\u00c3\u00a4. T\u00c3\u00a4m\u00c3\u00a4 on helposti n\u00c3\u00a4ht\u00c3\u00a4viss\u00c3\u00a4 sellaisista kohdista kuten esim. Apt.15:1-22; 21:18-21; 1Kor.11:18-19; Gal.2:11-14; 1Tim.1:3-7. T\u00c3\u00a4st\u00c3\u00a4 syyst\u00c3\u00a4 my\u00c3\u00b6s Paavali kirjoittaa Ef.4:13: \u00e2\u20ac\u009dkunnes me kaikki p\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4semme yhteyteen uskossa ja Jumalan Pojan tuntemisessa<\/em>\u00e2\u20ac\u009d. Ja t\u00c3\u00a4m\u00c3\u00a4n h\u00c3\u00a4n kirjoittaa ihmisille, joilla jo oli olemassa Hengen yhteys (Ef.4:3). Eli uskovien tuli p\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4st\u00c3\u00a4 yhteyteen uskossa. Uskon yhteydess\u00c3\u00a4 ei siis ole kysymys pelastavasta uskosta, vaan sill\u00c3\u00a4 on er\u00c3\u00a4s toinen, varsin t\u00c3\u00a4sm\u00c3\u00a4llinen merkitys. Mutta lyhyesti sanottuna, t\u00c3\u00a4ss\u00c3\u00a4 on kysymys niist\u00c3\u00a4 asioista, eli \u00e2\u20ac\u009duskonkappaleista\u00e2\u20ac\u009d, joihin uskotaan.<\/p>\n

T\u00c3\u00a4m\u00c3\u00a4 oppi \u00e2\u20ac\u009dharhaoppisista\u00e2\u20ac\u009d pakottaa uskovat tutkimaan Sanaa ja tulemaan asioissaan ennen pitk\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4 oikeaan lopputulokseen juuri siksi, ett\u00c3\u00a4 pysyt\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4n yhdess\u00c3\u00a4. Mutta jos erimielisyyden ilmaantuessa on vaihtoehtona leimata toinen osapuoli \u00e2\u20ac\u009dharhaoppiseksi\u00e2\u20ac\u009d ja erottautua h\u00c3\u00a4nest\u00c3\u00a4, ei koskaan tarvitse selvitt\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4, oliko asia niin kuin oli puhuttu. Voimme rauhassa jatkaa el\u00c3\u00a4m\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4 perinn\u00c3\u00a4iss\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4nt\u00c3\u00b6jemme kanssa, v\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4nnellen Jumalan Sanaa kieroon autuaan \u00e2\u20ac\u009dtiet\u00c3\u00a4m\u00c3\u00a4tt\u00c3\u00b6m\u00c3\u00a4n\u00c3\u00a4\u00e2\u20ac\u009d. T\u00c3\u00a4llainen toimintatapa kuitenkin pid\u00c3\u00a4tt\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4 meilt\u00c3\u00a4 Jumalan meille tarkoittamia siunauksia.<\/p>\n

Raamattuhan ei aina ole helppo kirja tulkittavaksi, vaan siell\u00c3\u00a4 on yht\u00c3\u00a4 ja toista vaikeatajuista (2Piet.3:16). Me emme kuitenkaan saa lakaista mit\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4n \u00e2\u20ac\u009dmaton alle\u00e2\u20ac\u009d, eik\u00c3\u00a4 meid\u00c3\u00a4n tule pel\u00c3\u00a4t\u00c3\u00a4 Raamatun tutkimista, sill\u00c3\u00a4 sanoohan 2Kor.13:8 ett\u00c3\u00a4: \u00e2\u20ac\u009dme emme voi mit\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4n totuutta vastaan, vaan totuuden puolesta<\/em>\u00e2\u20ac\u009d. Jumalan Sana kest\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4 meid\u00c3\u00a4n tutkimuksemme ja v\u00c3\u00a4itteemme. Totuus tulee aina esille, eik\u00c3\u00a4 meid\u00c3\u00a4n tarvitse lainkaan pel\u00c3\u00a4t\u00c3\u00a4 Sanan puolesta.<\/p>\n

Meid\u00c3\u00a4n asenteemme tulee olla kuten Berean Juutalaisilla, jotka \u00e2\u20ac\u009dottivat sanan vastaan hyvin halukkaasti ja tutkivat joka p\u00c3\u00a4iv\u00c3\u00a4 kirjoituksia, oliko asia niin<\/em>\u00e2\u20ac\u009d (Apt.17:11). Yhteytt\u00c3\u00a4 emme kuitenkaan voi toteuttaa opin kustannuksella, aivan kuten emme voi pit\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4 omasta opista kiinni yhteyden kustannuksella. Oikea tilanne on yhteys jossa ei opillisia asioita laiteta sivuun, vaan tutkitaan Sanaa, kunnes saavutetaan yhteys uskossa. Ei kuitenkaan niin ett\u00c3\u00a4 annetaan omasta n\u00c3\u00a4k\u00c3\u00b6kannasta periksi yhteyden vuoksi. Sellainen yhteys ei ole aitoa. Omaa n\u00c3\u00a4kemyst\u00c3\u00a4 ei tule muuttaa ennen kuin on varma ett\u00c3\u00a4 siin\u00c3\u00a4 on jotakin muutettavaa.<\/p>\n

T\u00c3\u00a4m\u00c3\u00a4 ei tietystik\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4n tarkoita sit\u00c3\u00a4, ett\u00c3\u00a4 emme saisi valita niit\u00c3\u00a4 tahoja joiden kanssa teemme l\u00c3\u00a4hemmin yhteisty\u00c3\u00b6t\u00c3\u00a4, mutta jos k\u00c3\u00a4yt\u00c3\u00a4mme t\u00c3\u00a4t\u00c3\u00a4 jaetta opillisten erimielisyyksien tukahduttamiseen, meill\u00c3\u00a4 on Raamatun kansien v\u00c3\u00a4liss\u00c3\u00a4 loputon valikoima asioita joilla voimme hajottaa kristikuntaa.<\/p>\n

Mikko Miettinen<\/p>\n

Sastamala<\/p>\n

mikkomiettinen@saarnatuoli.net<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

TIITUSKIRJE 3:10 HARHAOPPISTA KARTA \u00c2\u00a9 Mikko Miettinen TIIT.3:10 \u00ce\u00b1\u00e1\u00bc\u00b1\u00cf\u0081\u00ce\u00b5\u00cf\u201e\u00ce\u00b9\u00ce\u00ba\u00e1\u00bd\u00b8\u00ce\u00bd \u00e1\u00bc\u201e\u00ce\u00bd\u00ce\u00b8\u00cf\u0081\u00cf\u2030\u00cf\u20ac\u00ce\u00bf\u00ce\u00bd \u00ce\u00bc\u00ce\u00b5\u00cf\u201e\u00e1\u00bd\u00b0 \u00ce\u00bc\u00e1\u00bd\u00b7\u00ce\u00b1\u00ce\u00bd \u00ce\u00ba\u00ce\u00b1\u00e1\u00bd\u00b6 \u00ce\u00b4\u00ce\u00b5\u00cf\u2026\u00cf\u201e\u00e1\u00bd\u00b3\u00cf\u0081\u00ce\u00b1\u00ce\u00bd \u00ce\u00bd\u00ce\u00bf\u00cf\u2026\u00ce\u00b8\u00ce\u00b5\u00cf\u0192\u00e1\u00bd\u00b7\u00ce\u00b1\u00ce\u00bd \u00cf\u20ac\u00ce\u00b1\u00cf\u0081\u00ce\u00b1\u00ce\u00b9\u00cf\u201e\u00ce\u00bf\u00e1\u00bf\u00a6, Harhaoppista ihmist\u00c3\u00a4 karta, varoitettuasi h\u00c3\u00a4nt\u00c3\u00a4 kerran tai kahdesti, Harhaoppista ihmist\u00c3\u00a4 (Hairetikon anthr\u00c5\u008dpon). Hairetikon (hairetikos) ei ensisijaisesti tarkoita henkil\u00c3\u00b6\u00c3\u00a4 joka on opillisesti v\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4r\u00c3\u00a4ss\u00c3\u00a4, vaan henkil\u00c3\u00b6\u00c3\u00a4 joka on \u00e2\u20ac\u009dharhaopin\u00e2\u20ac\u009d (hairesis) kannattaja (Heinrich Schlier, Theological Dictionary of the New Testament, ed. Gerhard […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":41,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.saarnatuoli.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/77"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.saarnatuoli.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.saarnatuoli.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saarnatuoli.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saarnatuoli.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=77"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.saarnatuoli.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/77\/revisions"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saarnatuoli.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/41"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.saarnatuoli.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=77"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}