{"id":42,"date":"2010-09-20T12:56:17","date_gmt":"2010-09-20T09:56:17","guid":{"rendered":"http:\/\/www.saarnatuoli.net\/wp\/?page_id=42"},"modified":"2010-10-04T11:44:16","modified_gmt":"2010-10-04T08:44:16","slug":"room-11","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/www.saarnatuoli.net\/?page_id=42","title":{"rendered":"Room.1:1"},"content":{"rendered":"

ROOMALAISKIRJE 1:1<\/strong><\/p>\n

<\/strong><\/p>\n

PROLOGI<\/strong><\/p>\n

\u00c2\u00a9 Mikko Miettinen<\/p>\n

ROOM.1:1<\/strong><\/p>\n

\u00ce\u00a0\u00ce\u00b1\u00e1\u00bf\u00a6\u00ce\u00bb\u00ce\u00bf\u00cf\u201a, \u00ce\u00b4\u00ce\u00bf\u00e1\u00bf\u00a6\u00ce\u00bb\u00ce\u00bf\u00cf\u201a \u00e1\u00be\u00bf\u00ce\u2122\u00ce\u00b7\u00cf\u0192\u00ce\u00bf\u00e1\u00bf\u00a6 \u00ce\u00a7\u00cf\u0081\u00ce\u00b9\u00cf\u0192\u00cf\u201e\u00ce\u00bf\u00e1\u00bf\u00a6, \u00ce\u00ba\u00ce\u00bb\u00ce\u00b7\u00cf\u201e\u00e1\u00bd\u00b8\u00cf\u201a \u00e1\u00bc\u20ac\u00cf\u20ac\u00e1\u00bd\u00b9\u00cf\u0192\u00cf\u201e\u00ce\u00bf\u00ce\u00bb\u00ce\u00bf\u00cf\u201a, \u00e1\u00bc\u20ac\u00cf\u2020\u00cf\u2030\u00cf\u0081\u00ce\u00b9\u00cf\u0192\u00ce\u00bc\u00e1\u00bd\u00b3\u00ce\u00bd\u00ce\u00bf\u00cf\u201a \u00ce\u00b5\u00e1\u00bc\u00b0\u00cf\u201a \u00ce\u00b5\u00e1\u00bd\u0090\u00ce\u00b1\u00ce\u00b3\u00ce\u00b3\u00e1\u00bd\u00b3\u00ce\u00bb\u00ce\u00b9\u00ce\u00bf\u00ce\u00bd \u00ce\u02dc\u00ce\u00b5\u00ce\u00bf\u00e1\u00bf\u00a6<\/p>\n

Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu Jumalan evankeliumille,<\/p><\/blockquote>\n

Paavali (Paulos<\/em>).<\/strong> Paavalin alkuper\u00c3\u00a4inen juutalainen nimi oli Saul. Nimi Paavali esiintyy ensikerran apt.13:9. Kirkkois\u00c3\u00a4 Jerome katsoi ett\u00c3\u00a4 apostoli otti Paavalin nimen Sergius Paulukselta (kr. Paulos<\/em>) t\u00c3\u00a4m\u00c3\u00a4n k\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4ntymyksen t\u00c3\u00a4hden (Archibald T. Robertson, Word Pictures in the New Testament<\/em>, Nashville: Broadman Press, 1930; Nid.3, s.181;), eik\u00c3\u00a4 juutalaisille ollutkaan ep\u00c3\u00a4tavallista ottaa k\u00c3\u00a4ytt\u00c3\u00b6\u00c3\u00b6n uutta nime\u00c3\u00a4 jonkin merkitt\u00c3\u00a4v\u00c3\u00a4n tapahtuman johdosta (Charles Hodge, Commentary on the Epistle to the Romans<\/em>, New York: Robert Carter and Brothers 1882; s.19; 1Moos.17:5; 32:8). Apt.13:9, jossa ensikerran mainitaan nimi Paavali, viittaa kuitenkin pikemmin siihen ett\u00c3\u00a4 nimi Paavali oli jo ollut k\u00c3\u00a4yt\u00c3\u00b6ss\u00c3\u00a4 ennen Sergius Pauluksen uskoon tulemista. On mahdollista ett\u00c3\u00a4 Paavalilla oli t\u00c3\u00a4m\u00c3\u00a4 nimi ollut aina, sill\u00c3\u00a4 h\u00c3\u00a4n oli my\u00c3\u00b6skin Rooman kansalainen ja olikin yleist\u00c3\u00a4 juutalaisten keskuudessa, jotka olivat paljon tekemisiss\u00c3\u00a4 pakanoiden kanssa, k\u00c3\u00a4ytt\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4 juutalaisen nimen lis\u00c3\u00a4ksi my\u00c3\u00b6s kreikkalaista tai roomalaista nime\u00c3\u00a4 (Johannes Markus, Simeon Niger, Barsabbas Justus, Jeesus Justus, Silas Silvanus tai Hillel Pollio). On my\u00c3\u00b6s mahdollista ett\u00c3\u00a4 koska Tarsus oli vapaa kaupunki Rooman valtakunnassa, Paavali oli saanut molemmat nimet, juutalaisen ja roomalaisen (John MacEvilly, An Exposition of the Epistles of St. Paul<\/em>, London: Simpkin, Marshall & Co. 1875; Nid.1, s.5;) jo syntym\u00c3\u00a4ss\u00c3\u00a4, sill\u00c3\u00a4 olihan h\u00c3\u00a4n my\u00c3\u00b6s rooman kansalainen (Apt.22:28). Ja onkin merkillepantavaa ett\u00c3\u00a4 Raamattu k\u00c3\u00a4ytt\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4 Paavalista nime\u00c3\u00a4 Saul, viel\u00c3\u00a4 h\u00c3\u00a4nen k\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4ntymyksens\u00c3\u00a4 j\u00c3\u00a4lkeen juuri tuohon Apt.13:9 saakka. Kirkkois\u00c3\u00a4 Augustinus sanoo ett\u00c3\u00a4 Paavali k\u00c3\u00a4ytti t\u00c3\u00a4t\u00c3\u00a4 roomalaista nime\u00c3\u00a4 n\u00c3\u00b6yryyden tunteesta ja ilmaistakseen v\u00c3\u00a4h\u00c3\u00a4ist\u00c3\u00a4 kokoaan (John MacEvilly, 1875; Nid.1, s.5;). T\u00c3\u00a4m\u00c3\u00a4 olettamus lienee virheellinen, ottaen huomioon apostoli Paavalin kulttuurillisen taustan.<\/p>\n

Ilmeisesti Paavali k\u00c3\u00a4ytti juutalaista nime\u00c3\u00a4 Saul, juutalaisten keskuudessa ja roomalaista nime\u00c3\u00a4 Paavali, pakanoiden keskuudessa. Niinp\u00c3\u00a4 h\u00c3\u00a4n aina esittelee itsens\u00c3\u00a4 Paavaliksi kirjeidens\u00c3\u00a4 alussa, jotka siis ovat kirjoitettu seurakunnille joiden j\u00c3\u00a4senist\u00c3\u00a4 enemmist\u00c3\u00b6 oli ei-juutalaisia, eli pakanoita. Koska Paavali oli erityinen pakanain apostoli ja piti virkaansa kunniassa, oli h\u00c3\u00a4n \u00e2\u20ac\u009dilman lakia oleville ik\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4nkuin olisin ilman lakia – vaikka en ole ilman Jumalan lakia, vaan olen Kristuksen laissa – voittaakseni ne, jotka ovat ilman lakia<\/em>\u00e2\u20ac\u009d (1Kor.9:21). Pakanoilla ei ollut Mooseksen lakia ja Paavalin teht\u00c3\u00a4v\u00c3\u00a4 oli vied\u00c3\u00a4 heille evankeliumi ilman t\u00c3\u00a4t\u00c3\u00a4 lakia. Siksi h\u00c3\u00a4n oli kaikille kaikkea, pelastaakseen edes muutamia, sill\u00c3\u00a4 Kristuksessa ei ole juutalaista eik\u00c3\u00a4 kreikkalaista. T\u00c3\u00a4m\u00c3\u00a4n palvelusteht\u00c3\u00a4v\u00c3\u00a4ns\u00c3\u00a4 t\u00c3\u00a4hden Paavali ei esittele itse\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4n pakanoille juutalaisena, vaan k\u00c3\u00a4ytt\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4 nime\u00c3\u00a4 Paavali.<\/p>\n

Palvelija (doulos<\/em>).<\/strong> Kreikankielen sana doulos<\/em> tarkoittaa orjaksi syntynytt\u00c3\u00a4, orjaksi tehdyn vastakohtana (Liddell and Scott\u00e2\u20ac\u2122s, An Intermediate Greek \u00e2\u20ac\u201cEnglish Lexicon, Oxford University Press, 2002; s.210;). Spicq jopa sanoo ett\u00c3\u00a4 on v\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4rin k\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4nt\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4 doulos<\/em> palvelijaksi (Ceslas Spicq, Theological Lexicon of the New Testament<\/em>, Hendrickson, 1994; Nid.1, s.380;). Sanan merkitys, ennen kuin sit\u00c3\u00a4 k\u00c3\u00a4ytettiin merkityksess\u00c3\u00a4 orja, oli \u00e2\u20ac\u009dei-vapaa\u00e2\u20ac\u009d, vapaan vastakohtana. T\u00c3\u00a4m\u00c3\u00a4 kahtiajako s\u00c3\u00a4ilyi aina ensimm\u00c3\u00a4iselle vuosisadalle (Spicq; 1994; s.380;), eli roomalaiskirjeen kirjoittamisen aikaan asti.<\/p>\n

Kuitenkin Room.6:16-20 osoittaa ett\u00c3\u00a4 antautuminen Jumalan orjaksi on ihmisen p\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4t\u00c3\u00a4nt\u00c3\u00a4vallan alla. Edelleen Room.6:22 osoittaa ett\u00c3\u00a4 kun ihminen on vapautettu synnist\u00c3\u00a4, tulee h\u00c3\u00a4n Jumalan orjaksi. Kuinka n\u00c3\u00a4m\u00c3\u00a4 sopivat yhteen, syntyminen orjaksi ja kehotus antautumaan orjaksi? Vastaus l\u00c3\u00b6ytyy 2Tim2:15, totuuden Sanan oikeasta jakamisesta. Uskovan asema<\/em> Kristuksessa on olla Jumalan oma (1Kor.6:19), mutta h\u00c3\u00a4nen tilansa<\/em> voi olla niin huono ett\u00c3\u00a4 h\u00c3\u00a4n on uppoutunut maailmaan eik\u00c3\u00a4 en\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4 palvele Herraa.\u00c2\u00a0 T\u00c3\u00a4ll\u00c3\u00b6in h\u00c3\u00a4n tarvitsee kehotusta antamaan itsens\u00c3\u00a4 (ruumiinsa Room.12:1) siihen teht\u00c3\u00a4v\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4n johon ne on tarkoitettu. Sanoohan Gal.5:25 \u00e2\u20ac\u009dJos me Hengess\u00c3\u00a4 el\u00c3\u00a4mme, niin my\u00c3\u00b6s Hengess\u00c3\u00a4 vaeltakaamme<\/em>\u00e2\u20ac\u009d.<\/p>\n

Orjan osa on olla toisen omaisuutta ja teht\u00c3\u00a4v\u00c3\u00a4 on palvella. Eli k\u00c3\u00a4site orja on laajempi kuin vain palveleminen, vaikka sekin sis\u00c3\u00a4ltyy orjan olemukseen. Me olimme ennen synnin orjia, nyt Kristuksen (1Kor.7:22). Me olemme kalliisti ostetut, emmek\u00c3\u00a4 siis itsemme omia, vaan Kristuksen (1Kor.6:19-20, Ef.6:6). Paavali olisi voinut k\u00c3\u00a4ytt\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4 t\u00c3\u00a4ss\u00c3\u00a4 sanaa diakonos<\/em>, jonka merkitys sanaan doulos<\/em> verrattuna on toiminnallinen ja tarkoittaa palvelijaa, jos h\u00c3\u00a4n olisi halunnut ilmaista vain palvelusty\u00c3\u00b6n aluetta. Mutta K\u00c3\u00a4ytt\u00c3\u00a4ess\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4n sanaa doulos<\/em>, h\u00c3\u00a4n tahtoo tuoda esille my\u00c3\u00b6s suhteen syvyytt\u00c3\u00a4, joka on enemm\u00c3\u00a4n kuin vain palvelijalla ja is\u00c3\u00a4nn\u00c3\u00a4ll\u00c3\u00a4 (tai ty\u00c3\u00b6ntekij\u00c3\u00a4ll\u00c3\u00a4 ja ty\u00c3\u00b6nantajalla). Orjan suhde herraansa on kokonaisvaltaisempi, k\u00c3\u00a4sitt\u00c3\u00a4en koko h\u00c3\u00a4nen olemuksensa ja sis\u00c3\u00a4lt\u00c3\u00a4en n\u00c3\u00a4in palvelusty\u00c3\u00b6n alueen (katso Spicq; 1994; s.380-384;).<\/p>\n

Uskovan osa olla Kristuksen doulos<\/em> ei ole h\u00c3\u00a4pe\u00c3\u00a4llinen asia. Vanha Testamentti puhuu monista Herran palvelijoista k\u00c3\u00a4ytt\u00c3\u00a4en heist\u00c3\u00a4 termi\u00c3\u00a4 (\u00e2\u20ac\u203aebed) joka on sis\u00c3\u00a4ll\u00c3\u00b6lt\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4n samankaltainen sanan doulos<\/em> kanssa. N\u00c3\u00a4it\u00c3\u00a4 mennen ajan sankareita olivat mm. Aabraham (1Moos.26:24), Mooses (4Moos.12:7), Joosua (Joos.24:29), Daavid (2Sam.7:5) ja Jesaja (Jes.20:3).<\/p>\n

Jeesuksen Kristuksen (I\u00c4\u201csou Christou<\/em>). <\/strong>T\u00c3\u00a4m\u00c3\u00a4 perinteinen Textus Receptus lukutapa asettaa historiallisen henkil\u00c3\u00b6n, Jeesuksen, etualalle ja vasta sitten H\u00c3\u00a4nen Messiaan virkansa (Frederic Godet, Commentary on the St. Paul\u00e2\u20ac\u2122s Epistle to the Romans<\/em>, New York: Funk & Wagnalls, 1883; s.74;). Painopiste on Jeesuksessa, sill\u00c3\u00a4 H\u00c3\u00a4n on se odotettu, eik\u00c3\u00a4 ole vain yksi voideltu muiden joukossa. Historiallinen Jeesus henkil\u00c3\u00b6n\u00c3\u00a4 on Messias, neitseest\u00c3\u00a4 syntynyt, lihaksi tullut Jumala.<\/p>\n

<\/strong><\/p>\n

Kutsuttu apostoli (Kl\u00c4\u201ctos apostolos<\/em>).<\/strong> Sana kl\u00c4\u201ctos<\/em> esiintyy my\u00c3\u00b6s 1Kor.1:1 joka ilmoittaa Paavalin kutsun alkuper\u00c3\u00a4n, Jumalan. H\u00c3\u00a4n ei ollut itse itsens\u00c3\u00a4 kutsuma. T\u00c3\u00a4m\u00c3\u00a4n teht\u00c3\u00a4v\u00c3\u00a4n Herra ilmoitti Ananiaalle apt.9:15 (vrt. Joh.6:70).<\/p>\n

Sanan apostoli (apostolos<\/em>) yleinen merkitys uuden testamentin kirjoittamisen aikaan oli \u00e2\u20ac\u009dl\u00c3\u00a4hetetty\u00e2\u20ac\u009d ja tulee sanasta apostell\u00c5\u008d<\/em> (l\u00c3\u00a4hett\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4), jonka sekulaari merkitys oli: l\u00c3\u00a4hett\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4 laillisen, uskonnollisen tai eettisen vallan kanssa, jopa jumalan l\u00c3\u00a4hett\u00c3\u00a4m\u00c3\u00a4n\u00c3\u00a4. Sanaa apostolos<\/em> k\u00c3\u00a4ytettiin kuitenkin varsin persoonattomassa merkityksess\u00c3\u00a4 (Karl Heinrich Rengstorf, TDNT<\/em>, Michigan: Eerdmans, 2006; Nid.1, s.398-447;). Uusi testamentti puolestaan k\u00c3\u00a4ytt\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4 sanaa erikoisemmassa (jotkut sanoisivat \u00e2\u20ac\u009dkirkollisemmassa\u00e2\u20ac\u009d) merkityksess\u00c3\u00a4 (vrt. Ef.4:11), \u00e2\u20ac\u009dl\u00c3\u00a4hetti\u00e2\u20ac\u009d tai \u00e2\u20ac\u009dl\u00c3\u00a4hettil\u00c3\u00a4s\u00e2\u20ac\u009d (Rafael Gyllenberg, Uuden Testamentin Kreikkalais-Suomalainen Sanakirja<\/em>, Helsinki: Yliopistopaino, 2001; s.32;) Paavali k\u00c3\u00a4ytt\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4 2Kor.8:23 termi\u00c3\u00a4 \u00e2\u20ac\u009dseurakuntien l\u00c3\u00a4hettil\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4t (apostolit)\u00e2\u20ac\u009d joka ilmaisee juuri sanan seurakunnallista merkityst\u00c3\u00a4. T\u00c3\u00a4llaiselle k\u00c3\u00a4yt\u00c3\u00b6lle ei l\u00c3\u00b6ydy vastinetta sanan vanhemmasta, klassisesta k\u00c3\u00a4yt\u00c3\u00b6st\u00c3\u00a4, jolloin sit\u00c3\u00a4 k\u00c3\u00a4ytettiin adjektiivina, puhuttaessa esimerkiksi rahtilaivasta. Kreikkalaisilla oli useita muita sanoja joita he saattoivat k\u00c3\u00a4ytt\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4 l\u00c3\u00a4hettil\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4st\u00c3\u00a4 ja Rengstorfin mukaan sanan my\u00c3\u00b6hempi, kristillinen k\u00c3\u00a4ytt\u00c3\u00b6 oli \u00e2\u20ac\u009dinnovaatio kreikkalaisille korville\u00e2\u20ac\u009d (Rengstorf, TDNT<\/em>, 2006; s.408). Voidaan siis sanoa ett\u00c3\u00a4 sanalla apostoli on Raamatussa omaleimainen merkitys jota ei l\u00c3\u00b6ydy uuden testamentin kirjoittamisen ajan sekulaarista k\u00c3\u00a4yt\u00c3\u00b6st\u00c3\u00a4. T\u00c3\u00a4m\u00c3\u00a4 uusitestamentillinen merkitys voidaan l\u00c3\u00b6yt\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4 nimenomaan apostolin teht\u00c3\u00a4v\u00c3\u00a4alueesta.<\/p>\n

Kaikkien kirjeidens\u00c3\u00a4 alussa Paavali joko esittelee itsens\u00c3\u00a4 apostoliksi, tai sitten erottaa oman apostolinvirkansa muista mainituista henkil\u00c3\u00b6ist\u00c3\u00a4. Filippil\u00c3\u00a4iskirjeess\u00c3\u00a4, jossa h\u00c3\u00a4n esittelee Timoteuksen itsens\u00c3\u00a4 kanssa, h\u00c3\u00a4n kutsuu heit\u00c3\u00a4 vain termill\u00c3\u00a4 doulos<\/em> (orja). Tessalonikalaiskirjeiden alkutervehdyksiss\u00c3\u00a4, joissa h\u00c3\u00a4n esittelee Silvanuksen ja Timoteuksen, h\u00c3\u00a4n ei k\u00c3\u00a4yt\u00c3\u00a4 mit\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4n titteli\u00c3\u00a4, vaikka my\u00c3\u00b6hemmin kutsuukin heit\u00c3\u00a4 kaikkia apostoleiksi (1Tess.2:7).<\/p>\n

Ilmeist\u00c3\u00a4 on siis ett\u00c3\u00a4 Paavali erottaa oman apostolinvirkansa jopa toisista apostoleista, eik\u00c3\u00a4 ilman syyt\u00c3\u00a4. Paavali oli erityinen pakanain apostoli (Room.11:13), jolle Herra Jeesus ilmestyi (Apt.9:3-8) ja ilmoitti sen salaisuuden joka ennen oli ilmoittamatta (Room.16:25-26, Ef.3:2-9). T\u00c3\u00a4m\u00c3\u00a4 salaisuus on se Jumalan armon taloudenhoito joka annettiin h\u00c3\u00a4nelle meit\u00c3\u00a4 varten (Ef.3:2). Me el\u00c3\u00a4mme nyt eri armotalouskaudessa kuin vanhan liiton pyh\u00c3\u00a4t. Sen t\u00c3\u00a4hden ett\u00c3\u00a4 Paavalilla oli t\u00c3\u00a4llainen erityisteht\u00c3\u00a4v\u00c3\u00a4 toimia t\u00c3\u00a4m\u00c3\u00a4n nykyisen armotalouskauden hoitajana, erottaa h\u00c3\u00a4n itsens\u00c3\u00a4 muista apostoleista. Koska h\u00c3\u00a4n siis t\u00c3\u00a4ss\u00c3\u00a4 ominaisuudessa, Jumalan armon taloudenhoitajana, kirjoittaa kirjeens\u00c3\u00a4 seurakunnille, joissa h\u00c3\u00a4n antaa meille ohjeet t\u00c3\u00a4lle armotalouskaudelle, on h\u00c3\u00a4nell\u00c3\u00a4 meit\u00c3\u00a4 kohtaan auktoriteetti jota ei muilla apostoleilla ole. Paavali ei ole yksi \u00e2\u20ac\u009dkahdestatoista\u00e2\u20ac\u009d apostolista, jotka ilm.21:14 erottaa omaksi joukokseen, kutsuen heit\u00c3\u00a4 karitsan apostoleiksi.<\/p>\n

Roomalais- ja efesolaiskirjeiden alkutervehdyksist\u00c3\u00a4 puhuessaan William Newell sanoo, ett\u00c3\u00a4 kun olennaisia oppeja ja ohjeita annetaan, ket\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4n ei t\u00c3\u00a4ll\u00c3\u00b6in liitet\u00c3\u00a4 Paavalin joukkoon (William R. Newell, Romans Verse-by-Verse<\/em>, Grand-Rapids, Michigan: Kregel Publications, 1994; s.2;). Ajatus on silt\u00c3\u00a4 osin virheellinen, ett\u00c3\u00a4 kysymys ei ole oppien paremmuudesta vaan Paavalin teht\u00c3\u00a4v\u00c3\u00a4n erikoislaatuisuudesta. Ja kuka voikaan erotella olennaiset opit tai kirjeet Raamatun kirjoitusten joukosta? Ovatko filippil\u00c3\u00a4iskirje tai tessalonikalaiskirjeet v\u00c3\u00a4h\u00c3\u00a4isempi\u00c3\u00a4 kuin ovat muut Paavalin kirjeet? Ef.3:5 Paavali itse sanoo ett\u00c3\u00a4 t\u00c3\u00a4m\u00c3\u00a4 salaisuus (Jumalan armon taloudenhoito) \u00e2\u20ac\u009dnyt Hengess\u00c3\u00a4 on ilmoitettu (paljastettu) h\u00c3\u00a4nen pyhille apostoleilleen ja profeetoille<\/em>\u00e2\u20ac\u009d. Vaikka Paavali oli \u00e2\u20ac\u009dvalittu ase\u00e2\u20ac\u009d, Gal.2:9 ilmoittaa ett\u00c3\u00a4 Paavali ja Barnabas molemmat olivat apostoleja joiden ty\u00c3\u00b6kentt\u00c3\u00a4 oli pakanain keskuudessa. Jos ei Pyh\u00c3\u00a4 Henki olisi antanut vahvistavaa ilmoitusta muille palvelijoilleen, ei Paavali olisi voinut saada toisten apostolien ja seurakunnan hyv\u00c3\u00a4ksynt\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4 ilmestykselleen. Mutta koska Gal.2:7 sanoo ett\u00c3\u00a4 apostolit \u00e2\u20ac\u009dn\u00c3\u00a4kiv\u00c3\u00a4t\u00e2\u20ac\u009d (voitaisiin k\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4nt\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4 \u00e2\u20ac\u009dtunnistivat\u00e2\u20ac\u009d) ett\u00c3\u00a4 Paavalille oli uskottu evankeliumi ymp\u00c3\u00a4rileikkaamattomia varten, antoivat he heille k\u00c3\u00a4tt\u00c3\u00a4 yhteisen ty\u00c3\u00b6n merkiksi (Gal.2:9). Paavali ei siis ollut ainoa apostoli jonka teht\u00c3\u00a4v\u00c3\u00a4 oli pakanain keskuudessa, eik\u00c3\u00a4 ainoa jolle oli ilmoitettu t\u00c3\u00a4m\u00c3\u00a4 nykyinen Jumalan armon taloudenhoito. Mutta h\u00c3\u00a4n oli keskeinen henkil\u00c3\u00b6 t\u00c3\u00a4ss\u00c3\u00a4 Jumalan uudessa suunnitelmassa ja h\u00c3\u00a4nelle annettiin t\u00c3\u00a4m\u00c3\u00a4n armotalouskauden hoitaminen. Paavalilla oli t\u00c3\u00a4ss\u00c3\u00a4 asiassa p\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4vastuu ja auktoriteetti, mutta on eritt\u00c3\u00a4in sopivaa ett\u00c3\u00a4 toiset Herran palvelijat toimivat asiassa v\u00c3\u00a4hint\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4nkin todistajina, kuten Timoteus ja Silvanus, filippil\u00c3\u00a4is- ja tessalonikalaiskirjeiden alussa. N\u00c3\u00a4in siis heid\u00c3\u00a4n nimiens\u00c3\u00a4 mainitseminen alkutervehdyksiss\u00c3\u00a4, ei tee kyseisi\u00c3\u00a4 kirjeit\u00c3\u00a4 suinkaan v\u00c3\u00a4h\u00c3\u00a4arvoisemmiksi, vaikkei my\u00c3\u00b6sk\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4n arvovaltaisemmiksi, mutta todistaa ett\u00c3\u00a4 Paavalin oppi sai laajan hyv\u00c3\u00a4ksynn\u00c3\u00a4n seurakunnan keskell\u00c3\u00a4.<\/p>\n

Erotettu (aph\u00c5\u008drismenos<\/em>). <\/strong>Paavalin el\u00c3\u00a4m\u00c3\u00a4ss\u00c3\u00a4 voidaan n\u00c3\u00a4hd\u00c3\u00a4 kolme erillist\u00c3\u00a4 erottamistapahtumaa. Ensimm\u00c3\u00a4inen l\u00c3\u00b6ytyy Gal.1:15,16 jossa Paavali sanoo: \u00e2\u20ac\u009d\u00c3\u00a4itini kohdusta saakka on minut erottanut..<\/em>\u00e2\u20ac\u009d ja \u00e2\u20ac\u009dett\u00c3\u00a4 min\u00c3\u00a4 julistaisin evankeliumia h\u00c3\u00a4nest\u00c3\u00a4 pakanain seassa..<\/em>\u00e2\u20ac\u009d. Toinen tapahtuma l\u00c3\u00b6ytyy Apt.9 luvussa Paavalin (t\u00c3\u00a4ll\u00c3\u00b6in siis viel\u00c3\u00a4 Saulin) ollessa matkalla Damaskoon, jolla matkalla Jeesus ilmestyi h\u00c3\u00a4nelle ja Paavali uskoi H\u00c3\u00a4neen. T\u00c3\u00a4ll\u00c3\u00b6in h\u00c3\u00a4net erotettiin Kristukselle. Kolmas tapahtuma l\u00c3\u00b6ytyy Apt13:1-2, jossa Paavali, yhdess\u00c3\u00a4 Barnabaan kanssa erotetaan ty\u00c3\u00b6h\u00c3\u00b6n (Alva J. McClain, Romans, the Gospel of God\u00e2\u20ac\u2122s Grace<\/em>, Winona Lake, Indiana: BMH Books, 1989; s.36;).<\/p>\n

N\u00c3\u00a4iden lis\u00c3\u00a4ksi Paavali Juutalaisena oli ennen uskoon tulemistaan erotettu pakanoista (3Moos.20:26).<\/p>\n

Paavali oli ostettu orja, kutsuttu apostoli ja erotettu ty\u00c3\u00b6h\u00c3\u00b6n (McClain; 1989; s.36;). Ensimm\u00c3\u00a4inen vaihe on olla Herran oma, sen j\u00c3\u00a4lkeen armoitettu teht\u00c3\u00a4v\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4n ja vasta n\u00c3\u00a4iden molempien t\u00c3\u00a4yttyess\u00c3\u00a4 erotettu ty\u00c3\u00b6h\u00c3\u00b6n. Paavali antaa t\u00c3\u00a4ss\u00c3\u00a4 meille mallin jota seurata. Hengellist\u00c3\u00a4 palvelusty\u00c3\u00b6t\u00c3\u00a4 ei voi tehd\u00c3\u00a4 henkil\u00c3\u00b6 joka ei ole Herran oma ja kutsuttu palvelukseen Jumalan toimesta. Paljon voidaan tehd\u00c3\u00a4 asioita ohittaen Raamatun asettama j\u00c3\u00a4rjestys, mutta n\u00c3\u00a4in tehty ty\u00c3\u00b6 on vailla Hengellist\u00c3\u00a4 arvoa.<\/p>\n

Jumalan evankeliumille (eis euangelion theou<\/em>).<\/strong> Evankeliumi tarkoittaa hyv\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4 uutista tai sanomaa. Raamattu erottelee joitakin eri evankeliumeja. Huomattava ero termist\u00c3\u00b6ss\u00c3\u00a4 tapahtuu siirrytt\u00c3\u00a4ess\u00c3\u00a4 evankeliumikirjoista Paavalin kirjeisiin. Evankeliumi Jumalan ja taivasten valtakunnasta on vaihtunut t\u00c3\u00a4ss\u00c3\u00a4 Jumalan evankeliumiin.<\/p>\n

Jumalan valtakunta on hengellinen, ja taivasten valtakunta maallinen osa Israelilaisille luvatusta valtakunnasta. Molemmista profeetat ennustivat ja evankeliumeissa molempien julistettiin olevan k\u00c3\u00a4sill\u00c3\u00a4. Hengelliseen puoleen kuului vapahdus synneist\u00c3\u00a4, jonka osan Jeesus t\u00c3\u00a4ytti uhraamalla itsens\u00c3\u00a4. Jumalan evankeliumiin ei kuulu lupausta maanp\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4llisest\u00c3\u00a4 fyysisest\u00c3\u00a4 valtakunnasta, vaan se on hyv\u00c3\u00a4 sanoma Jeesuksesta Kristuksesta ja pelastuksesta joka on H\u00c3\u00a4ness\u00c3\u00a4.<\/p>\n

Mikko Miettinen<\/p>\n

Sastamala<\/p>\n

mikkomiettinen@saarnatuoli.net<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

ROOMALAISKIRJE 1:1 PROLOGI \u00c2\u00a9 Mikko Miettinen ROOM.1:1 \u00ce\u00a0\u00ce\u00b1\u00e1\u00bf\u00a6\u00ce\u00bb\u00ce\u00bf\u00cf\u201a, \u00ce\u00b4\u00ce\u00bf\u00e1\u00bf\u00a6\u00ce\u00bb\u00ce\u00bf\u00cf\u201a \u00e1\u00be\u00bf\u00ce\u2122\u00ce\u00b7\u00cf\u0192\u00ce\u00bf\u00e1\u00bf\u00a6 \u00ce\u00a7\u00cf\u0081\u00ce\u00b9\u00cf\u0192\u00cf\u201e\u00ce\u00bf\u00e1\u00bf\u00a6, \u00ce\u00ba\u00ce\u00bb\u00ce\u00b7\u00cf\u201e\u00e1\u00bd\u00b8\u00cf\u201a \u00e1\u00bc\u20ac\u00cf\u20ac\u00e1\u00bd\u00b9\u00cf\u0192\u00cf\u201e\u00ce\u00bf\u00ce\u00bb\u00ce\u00bf\u00cf\u201a, \u00e1\u00bc\u20ac\u00cf\u2020\u00cf\u2030\u00cf\u0081\u00ce\u00b9\u00cf\u0192\u00ce\u00bc\u00e1\u00bd\u00b3\u00ce\u00bd\u00ce\u00bf\u00cf\u201a \u00ce\u00b5\u00e1\u00bc\u00b0\u00cf\u201a \u00ce\u00b5\u00e1\u00bd\u0090\u00ce\u00b1\u00ce\u00b3\u00ce\u00b3\u00e1\u00bd\u00b3\u00ce\u00bb\u00ce\u00b9\u00ce\u00bf\u00ce\u00bd \u00ce\u02dc\u00ce\u00b5\u00ce\u00bf\u00e1\u00bf\u00a6 Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu Jumalan evankeliumille, Paavali (Paulos). Paavalin alkuper\u00c3\u00a4inen juutalainen nimi oli Saul. Nimi Paavali esiintyy ensikerran apt.13:9. Kirkkois\u00c3\u00a4 Jerome katsoi ett\u00c3\u00a4 apostoli otti Paavalin nimen Sergius Paulukselta (kr. Paulos) t\u00c3\u00a4m\u00c3\u00a4n k\u00c3\u00a4\u00c3\u00a4ntymyksen t\u00c3\u00a4hden (Archibald […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":41,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","template":"","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.saarnatuoli.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/42"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.saarnatuoli.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.saarnatuoli.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saarnatuoli.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saarnatuoli.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=42"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.saarnatuoli.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/42\/revisions"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.saarnatuoli.net\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/41"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.saarnatuoli.net\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=42"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}